Vaurastumisen psykologia osa 8: Kolme ryhmää varallisuuden mukaan
Vaurastuminen – Miten vaurastua?

 
 



Suomessa varallisuus on jakautunut epätasaisesti. Tätä voisi itse asiassa havainnollistaa salmiakkikuvion avulla. Meillä Suomessa on onneksi melko vähän oikeasti todella köyhiä. Samoin oikeasti todella varakkaita on melko vähän. 

Tässä määrittelen varakkaan ihmisen sellaiseksi, jolla on miljoonan omaisuus. Tämä määritelmä itse asiassa antaa meille hieman etua, koska tuo miljoonan raja määritellään dollareissa. Eli Suomessa siis noin 7-800 000 euroa. Määritelmään kuuluu vielä sellainen asia, että omaisuudeksi lasketaan kaikki muu paitsi asunto, jossa asuu.

Mikäli tuon oman asunnon pois laskemisen jälkeen omaisuutta on yli miljoona dollaria, päätyy viivan yläpuolelle. Paljonko luulet, että Suomessa on tällaisia ihmisiä? 0,5 % eli noin 25 000 ihmistä on tällä määritelmällä varakkaita. Tämä on siksi tärkeä tieto, että esimerkiksi kesällä 2012 kuuntelin radiosta uutistoimittajan toteavan, että rikkaiden määrä on noussut 7 % ja maailma on juuri suistumassa raiteiltaan. Tuo 0,5 % on siis muuttunut 0,53 prosentiksi. Onneksi myös todella köyhiä on melko vähän.

Olet kenties kuullut sellaisen sanonnan, että ”Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät”. Pitääkö tämä paikkansa? Mietitään vaikka, oliko 1950-luvulla rikkailla mikroaaltouuni? Entä nykyisin, onko köyhillä mikroaaltouuni? Anteeksi karkea kielenkäyttöni, mutta tarkoitan, että köyhätkin ovat rikastuneet.

Köyhilläkin menee siis paremmin, kuin esimerkiksi sata vuotta sitten. Köyhätkin ovat rikastuneet ja kyllä, rikkaat ovat rikastuneet nopeammin. Se, mitä tulee todennäköisesti tapahtumaan, muuttaa tuota sanontaa seuraavasti: ´Keskiluokasta osa rikastuu ja osa köyhtyy.”

Tämä johtuu siitä, miten ajattelemme rahasta ja miten toimimme rahan kanssa. Nuo tavat ajatella rahasta eivät ole vain hieman erilaiset, vaan täysin erilaiset.

Kolme tapaa käyttää rahaa

Käydään nyt läpi, miten eri ryhmät käyttävät rahaa. Esimerkeissä käymme läpi, miten raha jakautuu eri ryhmillä heidän kassavirtakaavioissaan. 

Katsotaan ensin, miten köyhät ajattelevat rahasta ja miten he toimivat rahan kanssa. Kun he saavat jostain rahaa, menee se välittömästi pihalle kohdasta ”menot”. Maksetaan sähkölasku, puhelinlasku ja muut laskut. Käydään ostamassa kaupasta ruokaa. Ensimmäinen viikko mennään taksilla, seuraava viikko bussilla ja kaksi viimeistä viikkoa kävellen. Tässä toiminnassa on sellainen haaste, että kun tulevaa rahaa käytetään heti menoihin, rahat loppuvat ennen kuin kuukausi on lopussa. Kun tällaisen henkilön filmi jossain vaiheessa katkeaa, ei perinnöksi jää paljoa. Yleensä henkilö on asunut vuokralla ja asunto on melkoisen täynnä tavaraa. Tuolle tavaralle on yleensä kaksi paikkaa: kirpputorille tai roskikseen.

Esimerkkini on toki hieman karrikoitu ja liioiteltu. Tämän tarkoitus on synnyttää tunnereaktio, jolloin asia jää paremmin mieleen. Tämä on siis yksinkertaisin tapa, miten rahaa käytetään.

Keskiluokalla on mukavuuslähtöinen rahan käyttötapa. He toki käyttävät rahaa laskujen maksamiseen, mutta rahaa käytetään pääsääntöisesti mukavuuslähtöisesti. Ostetaan autoja, veneitä, kesämökkejä jne. Tällaisia mukavia juttuja. Tässä ei tietenkään ole mitään pahaa. Tässä on jo huomattavasti parempi tilanne perillisille. He voivat itse ruveta käyttämään autoa, mökkiä tai asuntoa. Sen voi myös myydä pois ja muuttaa rahaksi.

Tästä tavasta käyttää rahaa jää jo jonkinlainen tulos jäljelle. Köyhästä tavasta ei jää kuin pino maksamattomia laskuja.

Vaurailla tapa käyttää rahaa on siinä, että he ostavat VAROJA. Minkä takia? Siksi, että he saavat lisää tuloja. Mitä he tekevät noilla lisätuloilla? Hankkivat lisää varoja. Ja pyörä pyörii. Kun varoista syntyvä kassavirta on suurempi, kuin menoista menevä virta, ihminen on taloudellisesti vapaa. Taloudellisesti riippumaton.

Jonain päivänä palkka lakkaa tulemasta. Ei siis jos, vaan kun. Mikäli olet palomies ja ikäsi on 78 vuotta, työnantaja sanoo, että josko sille ylärappuselle ei sitten enää ollenkaan. Voi käydä myös niin, että tuotanto siirretään Kiinaan ja tehdas pannaan kiinni. Vaikeina aikoina palkka voi lakata tulemasta monestakin syystä. Mikäli on olemassa tuollainen pyörre, eli varoista tulee enemmän kassavirtaa, kuin menosta menee ulos, on taloudellisesti vapaa.

En väitä, ettei sillä olisi mitään väliä, että palkka lakkaa tulemasta. Tällöinhän systeemiin ei tule uutta rahaa, mutta ei olla kuitenkaan henkilökohtaisessa konkurssissa seuraavana maanantaina. 

Näitä työstä riippumattomia tuloja kannattaa ryhtyä hankkimaan.

Toiseksi paras juttu mitä voi tehdä, on ryhtyä säästämään. Vaikka sanonkin usein, että säästäminen on hanurista, hieman kuitenkin pitää säästää. 2–6 kuukauden omia menoja vastaava summa siirretään jonnekin sivuun ja jemmaan. Jos pahin tapahtuu, (eli palkka lakkaa tulemasta, eikä tuo pyörä vielä ole tuottamassa kuukausittaista menoerää) on hieman peliaikaa miettiä mitä tehdään seuraavaksi. Etsitään uusi työpaikka, muutetaan jonnekin, aloitetaan oma liiketoiminta ja niin edelleen. Joka tapauksessa mietitään kaikessa rauhassa, miten tästä edetään.

Haluatko oppia vaurastumaan? Tule mukaan Rahailtaan! 


Rahaillassa opit...

  • Miksi talous ja rahamarkkinat AINA toistavat itseään - ja miten turvaat selustasi seuraavia mullistuksia varten!
  • Mitä maailman rahamarkkinoilla tapahtuu juuri NYT - ja miten käännät sen eduksesi!
  • Kuinka voi olla, että saat samalla rahalla koko ajan vähemmän (ja mitä voit tehdä sille)
  • ”Tee enemmän ja kovempaa” ei toimi rahan kanssa - miksi vaurastuvat vaikuttavat lähes laiskoilta…
  • Kuinka selviät plussan puolelle pahoistakin tappioista (nykyinen rahataidonvalmentaja kertoo omakohtaisesti!)
  • Miksi raha-asioissa ei kannata rajoittua ”yleiseen tietoon” – mitä ratkaisevaa rahavalmentaja löysi maailmalta!

Katso Rahaillan tulevat päivämäärät tästä! 

Lue lisää:

Vaurastumisen psykologia osa 1: Miten tuloksia saavutetaan? 

Vaurastumisen psykologia osa 2: Syyn ja seurauksen laki

Vaurastumisen psykologia osa 3: Tietoinen mieli ja alitajunta

Vaurastumisen psykologia osa 4: Kolme tapaa, joilla meidät on ohjelmoitu 

Vaurastumisen psykologia osa 5: Vaurastumisen kaava 

Vaurastumisen psykologia osa 6: Miten olemme tottuneet käyttämään rahaa?

Vaurastumisen psykologia osa 7: Kassavirtakaavio

sisään Vaurastuminen
Jaa tämä kirjoitus
Tunnisteet
Arkistoi
Vaurastumisen psykologia osa 7: Kassavirtakaavio