Tämän sisäisen höpöttäjän asettama suurin haaste meidän menestymisemme kannalta on se, että se tuntee meidät niin hyvin. Se tietää ihan tarkalleen, mistä narusta pitää vetää epäonnistuaksemme. Tämä höpöttäjä esimerkiksi osaa kertoa, milloin väsyttää tai on nälkä, ennen kuin itse ajattelemmekaan asiaa. Kun on tulossa vieraita ja haluat kokeilla uutta reseptiä, sisäinen höpöttäjä kertoo, että ei taida onnistua tuo kakku ensi yrittämällä.
Meidän sisäinen höpöttäjämme hannaa monesti vastaan etenemisellemme. Mikäli haluat menestyä tai saada jotenkin toisenlaisia tuloksia kuin tähän asti, pitää todennäköisesti tehdä jotain muuta kuin tähän asti on tullut tehtyä.
Joudumme menemään niin sanotulle epämukavuusalueelle. Mukavuusalueella ei tapahdu juuri mitään kehitystä. Kun olemme epämukavuusalueella, pelko alkaa todella helposti ohjata meidän toimintaamme. Pelko on tunne siinä missä kaikki muutkin tunteet. Voisi ajatella, että menestyneet ihmiset eivät pelkää lainkaan. He erottuvat monesti siinä, että he toimivat pelosta huolimatta. Menestyneet osaavat jollain tavalla hallita pelkoansa. Joudumme siis tekemään jotain sellaista, jota tähän asti ei ole vielä tehty. Joudumme menemään tuolle epämukavuusalueelle – pelkoa kohti.
Kävelemäänkin olemme oppineet siten, että parinsadan kaatumisen jälkeen homma on alkanut luonnistua. Välillä tuli kopsautettua pää aika kipeästikin. Menestymisessä on sama logiikka. Minkään uuden tekeminen harvoin onnistuu spektaakkelimaisesti ensimmäisellä kerralla.
On turhaa ajatella, että virheitä ei saa tulla. Kyllä saa. Virheitä pitää tehdä! Virheitä kuuluu tehdä! Samaa virhettä ei tietenkään kannata tehdä kovin monta kertaa itse peräkkäin. Tekemistään pitäisi korjata virheiden mukaan. Virheet ovat oikeastaan palautetta meille.
Palaute on usein sellaista, että emme osanneet tehdä jotain asiaa oikein, joten nyt meidän pitää muuttaa tekemistämme ja kehittyä paremmaksi. Liian monet ajattelevat: ”Oho, tuli virhe. En tee enää toista kertaa ikinä.” Jos ei koskaan tee enää toista kertaa, on tavoitteiden saavuttaminen huomattavasti hankalampaa.
Sisäiseen höpöttäjään kannattaa kiinnittää huomiota. Sitä kannattaa hallinnoida esimerkiksi kuuntelemalla, millaisia juttuja se sinulle kertoo. Tuo sisäinen höpöttäjä kertoo tai antaa palautetta siitä, millainen ohjelma meillä alitajunnassamme on.
Uskomuksemme joko aiheuttavat tekemistä tai estävät tekemistä. Kun joutuu valintatilanteeseen, kannattaa olla hyvinkin herkkänä siihen, millaisia viestejä ohjelmasta nousee pintaan. Mennään rohkeasti pelkoa kohti ja tehdään jotain uutta ja erilaista. Tätä ohjelman hallinnointia voisi haastaa vaikka siten, että seuraavana aamuna, kun pukeudut, laita housunlahkeeseen ensin toinen jalka, kuin olet yleensä tottunut laittamaan.
Voi olla, että sisäinen höpöttäjä herää oikeinkin äkkiä kyselemään, että mitäs täällä nyt on meneillään. Näitä hyvin pieniä juttuja kannattaa kokeilla sisäisen höpöttäjän viestien kuulemiseen ja hallinnointiin. Mitä jos tuon äänen saisikin kannustamaan tekemistä ainaisen valituksen sijaan?
Haluatko tehdä sisäisestä höpöttäjästä kumppanin kohti vaurautta?
Taitavaksi Rahan Kanssa- valmennuksessa keskitymme muuttamaan sisäisen höpöttäjän asetuksia siihen suuntaan, että se on kumppanisi vaurastumisen polulla sen sijaan, että se jatkuvasti sabotoisi jokaista askelta menestyksesi tiellä. Katso mistä on kysymys!